Kuormalavahyllyt – mihin ne sopivat ja miksi ne ovat varaston selkäranka
Jos varasto on yrityksen “keuhkot”, kuormalavahyllyt ovat sen rintakehä: ne pitävät kaiken kasassa, tekevät tilasta hallittavan ja mahdollistavat sen, että tavara liikkuu järkevästi. Kuormalavahylly ei ole mikään mystinen järjestelmä – se on käytännönläheinen ratkaisu yhteen kysymykseen: miten saadaan lavatavara turvallisesti, selkeästi ja tehokkaasti säilöön ja löytymään nopeasti.
Tässä ensimmäisessä osassa käydään läpi, mitä kuormalavahyllyt ovat, mihin ne sopivat ja mitä kannattaa ymmärtää jo ennen kuin aletaan piirtää layoutia tai pyytää tarjouksia.
Mikä on kuormalavahylly ja miten se toimii?
Kuormalavahylly (lavahylly, pallet racking) on varastohyllyjärjestelmä, jossa tavaraa säilytetään kuormalavoilla hyllypalkkien varassa. Ideana on yksinkertainen:
- trukki nostaa lavan
- lava asetetaan palkkien varaan
- lavapaikka on selkeästi määritelty (korkeus, leveys, syvyys ja kuormitus)
Tärkeä pointti: kuormalavahyllyillä varastoidaan lavaa, ei välttämättä yksittäisiä tuotteita. Se tekee niistä erityisen toimivia, kun tavaraa tulee sisään ja lähtee ulos lavoittain tai kun keräily tapahtuu lavapaikoilta.
Tyypillisimmät käyttökohteet
Kuormalavahyllyt ovat yleisratkaisu, koska ne sopivat monenlaiseen varastointiin. Näitä näkee jatkuvasti esimerkiksi:
- Teollisuudessa: raaka-aineet, komponentit, valmiit tuotteet lavoilla
- Tukkukaupassa: suuret erät, nopea sisään–ulos -liike
- Verkkokaupan varastoissa: varastointi lavoilla + keräily hyllyrivistöistä
- Huolto- ja varaosavarastoissa: lavatavara, sesonkituotteet, hitamin liikkuvat erät
Jos tavara on pääosin lavoilla ja sitä liikutellaan trukilla, kuormalavahylly on yleensä ensimmäinen vaihtoehto, jota kannattaa katsoa.
Miksi kuormalavahyllyt ovat varaston selkäranka?
Kuormalavahyllyjen arvo ei ole “metallia lattialla”, vaan se mitä ne tekevät toiminnalle. Hyödyt näkyvät nopeasti käytännössä:
1) Tilankäyttö paranee
Lattiavarastointi syö neliöitä ja tekee varastosta helposti sekavan. Kun lavat nostetaan hyllyihin, saat käyttöön myös korkeussuunnan – ja se on usein varaston suurin käyttämätön resurssi.
2) Löydettävyys ja järjestys paranevat
Kun lavapaikat ovat selkeät, tavara löytyy. Tämä vähentää etsimistä, virheitä ja “tää on jossain täällä” -tilannetta.
3) Keräily nopeutuu
Kun tuotteet ovat loogisesti sijoitettu ja käytävät toimivat, trukit ja keräilijät liikkuvat sujuvammin. Pienikin parannus reitteihin näkyy nopeasti päivätasolla.
4) Varaston hallittavuus kasvaa
Kuormalavapaikkojen määrä ja sijainti voidaan yhdistää varastonhallintaan (WMS/ERP). Silloin varasto ei ole vain fyysinen tila, vaan mitattava, ohjattava kokonaisuus.
Kuormalavahyllyn perusrakenne (ilman turhaa jargonia)
Kuormalavahylly koostuu käytännössä näistä osista:
- Päädyt / rungot (pystyt): pystyrakenteet, jotka kantavat kokonaisuuden
- Palkit: vaakatasossa olevat “kantimet”, joiden päälle lava tulee
- Mahdolliset tasot: ritilätasot tai verkkotasot, jos halutaan tukea myös muuta kuin lavatavaraa
- Lisävarusteet ja suojat: pylvässuojat, päätysuojat, takasuojaverkot, välipalkit jne.
Hyvä nyrkkisääntö: itse hylly on perusta, mutta turvallisuus ja käytettävyys syntyvät usein lisäosista.
Kuormitukset ja mitoitus – mitä tietoja tarvitaan oikeaan valintaan?
Tämä kohta on se, missä moni tekee vahingossa virheen. “Lava on lava” ei pidä paikkaansa, vaan mitoitus riippuu oikeasti näistä:
- lavakoko (esim. FIN-lava 1000×1200, EUR-lava 800×1200, erikoislavat)
- lavan paino kuormattuna (keskimääräinen ja maksimi)
- kuorman käyttäytyminen (tasainen / epätasainen, korkea / matala, notkuva)
- käsittelykalusto (minkä tyyppinen trukki, nostokorkeus, haarukkamitat)
- varastointiperiaate (halutaanko suora pääsy jokaiselle lavalle vai tiiviimpää varastointia)
Käytännössä hyllyn valmistaja tai toimittaja mitoittaa rakenteet näiden tietojen perusteella. Mutta jos lähtötiedot ovat “sinne päin”, myös lopputulos voi olla “sinne päin”. Ja varastossa se näkyy nopeasti.
Yleisimmät virheet (ja miten ne vältetään)
Tässä on viisi tosi tavallista kompastuskiveä, jotka kannattaa välttää jo alkuvaiheessa:
- Kuormituksia ei määritetä kunnolla
→ Ratkaisu: määritä maksimi (ei vain keskiarvo) ja huomioi poikkeukset. - Käytäväleveys jätetään “mututuntumalla”
→ Ratkaisu: mitoita käytävät trukin mukaan. Liian kapeat käytävät hidastavat ja lisäävät kolhuja. - Korkeutta ei hyödynnetä turvallisesti
→ Ratkaisu: suunnittele nostokorkeudet ja suojaus; huomioi myös sprinklaus ja vapaat korkeudet. - Suojaus ja turvavarusteet unohtuvat budjetissa
→ Ratkaisu: varaa suojaukseen rahaa heti – se maksaa itsensä takaisin vahinkojen vähenemisenä. - Varaston toiminta muuttuu, mutta hyllyt eivät elä mukana
→ Ratkaisu: suunnittele jousto: laajennettavuus, muunneltavuus, varapaikat, modulaarisuus.
Milloin kuormalavahylly ei ole paras vaihtoehto?
Kuormalavahylly on “yleisratkaisu”, mutta ei aina tehokkain.
Kannattaa katsoa muita vaihtoehtoja, jos:
- varastoidaan todella suuria määriä samaa tuotetta ja suora pääsy joka lavalle ei ole tärkeää
→ tiiviimpi ratkaisu voi olla järkevä - eräjärjestys (FIFO) on kriittinen ja kierto iso
→ läpivirtaava ratkaisu voi voittaa - käytävätilaa on vähän ja halutaan maksimoida kapasiteetti
→ kapeakäytävä- tai korkeavarastoratkaisut voivat olla parempia
Eli: kuormalavahylly on usein paras “perusta”, mutta varaston tavoitteet ratkaisevat, mihin suuntaan kannattaa jatkaa.
Kuormalavahyllyjen suunnittelu – layout, käytävät, materiaalivirrat ja kapasiteetti
Äsken käytiin läpi mistä kuormalavahyllyissä on kyse ja nyt alkaa se vaihe, missä kuormalavahylly muuttuu metallista oikeasti toimivaksi varastoksi. Ja tässä kohtaa pieni rehellisyys auttaa: hyvä hylly ei pelasta huonoa layoutia. Toimiva suunnittelu on käytännössä sitä, että tavara liikkuu loogisesti, käytävät ovat oikean levyisiä, ja kapasiteetti kasvaa ilman että turvallisuus ja arjen sujuvuus kärsivät.
Tässä osassa käydään läpi, mitä tietoja varaston suunnitteluun tarvitaan ja miten ne käännetään järkeväksi kokonaisuudeksi.
1) Lähtötiedot kuntoon: mitä pitää tietää ennen kuin piirretään yhtään riviä
Kun varastosuunnittelu onnistuu, taustalla on yleensä yksi asia: lähtötiedot ovat oikeasti kunnossa. Ei “suunnilleen”, vaan oikeasti.
Minimilista, joka kannattaa kerätä ennen layoutia:
- Lavatyypit ja mitat (EUR/FIN/erikoislavat, myös poikkeukset)
- Painot: keskipaino ja maksimi (mielellään tuoteryhmittäin)
- Kiertonopeus: mikä liikkuu päivittäin, viikoittain, harvoin
- Nimikkeiden määrä ja kuinka paljon samaa nimikettä on tyypillisesti varastossa
- Toimintatapa: varastoidaanko lavoja, keräilläänkö lavoilta, vai sekä että
- Kalusto: trukkityyppi, nostokorkeus, haarukkamitat, kääntösäde
- Tilan rajoitteet: ovet, pilarit, nosto-ovet, sähkökeskukset, sprinklaus, uloskäynnit
Yksi käytännön vinkki: jos dataa on paljon, ryhmittele tuotteet vaikka 3–6 ryhmään (paino/koko/kierto). Silloin suunnittelusta tulee hallittavaa.
2) Varaston layoutin periaate: vastaanotto → varastointi → keräily → lähetys
Kun katsot hyvin toimivaa varastoa ylhäältä, se näyttää usein selkeältä virralta:
- Vastaanotto / purku
- Tarkastus / mahdollinen merkintä
- Varastointi
- Keräily
- Pakkaus / lähetys
- Lastaus
Kuulostaa itsestäänselvältä, mutta käytännössä iso osa varastojen “kitkasta” syntyy siitä, että virta risteilee: trukit hakevat tavaraa vastaanoton läpi, keräily menee samaan aikaan kuin hyllytys, ja lähetysalue täyttyy, kun välialueita ei ole.
Hyvä layout tekee yhden asian erityisen hyvin: se erottaa vaiheet toisistaan niin, ettei yhden työvaiheen ruuhka pysäytä kaikkea.
3) Materiaalivirrat ja ABC: laita nopea tavara lähelle, hidas kauemmas
ABC-ajattelu kuulostaa teoriapläjäykseltä, mutta se on varastossa todella konkreettinen:
- A-tuotteet = liikkuvat eniten → parhaat paikat, lyhyet ajomatkat
- B-tuotteet = keskitaso → hyvät, mutta ei “prime”
- C-tuotteet = harvoin liikkuvat → taaemmas / ylemmäs / vähemmän optimaaliset paikat
Tässä kohtaa tulee yksi tärkeä oivallus: varaston kapasiteetti ei ole vain lavapaikkojen määrä. Se on myös kuinka nopeasti pystyt käsittelemään lavat. Jos A-tuotteet ovat “varaston perällä ylhäällä”, kapasiteetti voi olla paperilla hyvä, mutta läpimeno arjessa hidas.
4) Käytäväleveyksien vaikutus kapasiteettiin – ja miksi tämä on usein se isoin vipu
Käytäväleveys on varastosuunnittelun iso pelinappula, koska se vaikuttaa kahteen asiaan yhtä aikaa:
- kuinka paljon hyllyä mahtuu tilaan
- kuinka sujuvasti trukki liikkuu
Liian leveät käytävät = kapasiteettia hukkaan.
Liian kapeat käytävät = kolhuja, hitautta, vaaratilanteita, hermoja.
Käytäväleveys mitoitetaan käytännössä trukkityypin mukaan. Ja tässä kohtaa kannattaa olla vähän “insinöörimäinen”: otetaan kaluston mitat, kääntösäteet ja turvallisuusvarat ja mitoitetaan sen mukaan – ei fiiliksellä.
Lisäksi: älä katso vain yhtä käytävää. Katso koko järjestelmää. Jos yksi kriittinen käytävä menee tukkoon (esim. vastaanoton lähellä), koko varasto hidastuu.
5) Korkeuden hyödyntäminen: kuutiot töihin, mutta järkevästi
Monessa varastossa neliöt ovat kalliita ja korkeus on halpaa – ainakin siihen asti, kunnes käyttö muuttuu kömpelöksi.
Korkeuden hyödyntämisessä on kolme käytännön kysymystä:
- Mihin asti trukilla on järkevää ja turvallista nostaa?
- Miten usein ylemmille tasoille oikeasti mennään?
- Onko yläpaikka “aktiivista varastoa” vai puskuri-/varmuusvarastoa?
Usein toimiva ratkaisu on tämä:
- alemmat tasot = aktiivinen varasto ja keräily
- ylemmät tasot = puskurivarasto, sesonki, “varalla”
Näin saat korkeuden hyödyn ilman, että jokainen keräilyreissu on hidasta nostelua.
6) Joustavuus ja skaalautuvuus: suunnittele niin, että varasto voi muuttua
Varaston toiminta harvoin pysyy samana. Nimikkeet vaihtuvat, kierto muuttuu, verkkokauppa kasvaa, asiakkaat vaativat nopeampaa toimitusta.
Siksi suunnittelussa kannattaa varautua:
- laajennusvaraan (järkevät jatkopaikat hyllystöille)
- modulaarisuuteen (palkkitasojen jaottelu, erikokoiset lavat)
- varapaikkoihin (ruuhka-ajan puskurit)
- poikkeuksiin (ylikorkeat lavat, epäsäännölliset tuotteet)
Pieni “tyhjä tila” oikeassa kohdassa voi olla paljon arvokkaampi kuin maksimoitu hyllymetri väärässä kohdassa.
7) Suunnittelun toteutus käytännössä: miten prosessi kannattaa viedä maaliin
Hyvä suunnitteluprosessi etenee yleensä näin:
- Mittaus ja lähtötiedot
Pohjakuvat + todellisuus (pilarit, ovet, esteet) matchattuna. - Konseptiluonnos
1–2 vaihtoehtoa: esimerkiksi “maksimikapasiteetti” vs. “maksimivirtaus”. - Tarkennus
Lavapaikkamäärät, käytävät, turva-alueet, suojaukset, merkinnät. - Toteutussuunnitelma
Asennuslogiikka, vaiheistus (jos varasto on käytössä), aikataulutus. - Käyttöönotto
Kuormamerkinnät, opasteet, ajoreitit, käyttöohjeistus ja tarkastuspisteet.
Yksi käytännön huomio: jos varasto on käytössä asennuksen aikana, suunnittelussa kannattaa miettiä myös vaiheistus. Usein järkevin tapa on rakentaa alue kerrallaan, jotta toiminta ei pysähdy.
Turvallinen kuormalavahyllyvarasto – suojaukset, tarkastukset ja arjen pelisäännöt
Turvallisuus on varastossa vähän kuin vakuutus: sitä ei “huomaa” silloin kun kaikki menee hyvin, mutta jos se puuttuu, sen huomaa kyllä nopeasti. Kuormalavahyllyissä turvallisuus ei ole pelkkä määräysten täyttö tai pakollinen paha – se on suoraan toiminnan jatkuvuutta, henkilöturvallisuutta ja kustannusten hallintaa.
Ja tässä on hyvä muistaa yksi tosi käytännöllinen juttu: valtaosa hyllyvaurioista ei synny yhdestä isosta rysäyksestä, vaan pienistä toistuvista osumista ja “ihan vähän vain” -tilanteista, jotka ajan kanssa heikentävät rakenteita.
Käydään läpi, mitä turvallinen kuormalavahyllyvarasto käytännössä vaatii.
1) Miksi turvallisuus ratkaisee (ja miksi se on myös tehokkuusasia)
Kun hyllystö on kunnossa ja käyttö on hallittua:
- vahingot vähenevät (palkit, pystyt, lavat, tuotteet)
- seisokit vähenevät (ei tarvetta tyhjentää aluetta ja korjata kiireessä)
- työ sujuu paremmin (selkeät reitit, vähemmän epäröintiä, parempi näkyvyys)
- riskit pienenevät (ihmisten ja kaluston kannalta)
Turvallisuus ei siis ole erillinen “lisäkerros”, vaan se on osa sitä, että varasto pyörii kuin kone.
2) Törmäysriskit ja suojaaminen: pylvässuojat, päätysuojat ja “kolhujen hallinta”
Kuormalavahyllyissä suurin yksittäinen riskitekijä on trukkiliikenne. Trukki osuu harvoin tarkoituksella, mutta kiireessä tai ahtaassa paikassa osumat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus – jos suojausta ei ole.
Pylvässuojat
Pylvässuoja (pystyjen suoja) on yleensä se kaikkein tärkein lisävaruste. Se ottaa vastaan osuman ja säästää rungon. Ilman suojaa osuma kohdistuu suoraan hyllyn kantavaan rakenteeseen.
Päätysuojat ja kulmasuojat
Hyllyrivin päädyt ovat “riskialue”, koska niihin käännytään ja niissä pysähdytään. Pääty- ja kulmasuojat vähentävät vaurioita todella paljon.
Lattia-alueiden järkeistäminen
Joskus paras suoja ei ole metallia, vaan layout:
- selkeä ajolinja
- riittävät kääntöalueet
- näkyvyys (ei sokkokulmia)
- nopeus ja käytössäännöt
Yksi osuva nyrkkisääntö: jos paikka näyttää siltä, että siihen on helppo osua, siihen osutaan ennen pitkää.
3) Takasuojaverkot ja putoamissuojaus: missä niitä tarvitaan ja miksi
Kun hyllystö rajautuu käytävään, työpisteeseen tai esimerkiksi pakkausalueeseen, putoamisriski pitää ottaa tosissaan.
Takasuojaverkot (tai muut putoamissuojat) ovat tärkeitä erityisesti, jos:
- hyllyn takana on kulkureitti tai työskentelyalue
- tavara on epäsäännöllistä tai helposti kaatuvaa
- lavat voivat jäädä “hiukan ulos” asettelussa
- varastoidaan korkealle ja liikenne on vilkasta
Ajatus on yksinkertainen: jos jotain pääsee putoamaan, se ei saa päätyä ihmisen tai trukin reitille.
4) Ritilätasot / verkkotasot: kun varastoidaan myös muuta kuin lavatavaraa
Kaikki tavara ei käyttäydy kuin siisti, ehjä lava. Jos hyllyssä säilytetään:
- pienempiä kollia
- laatikoita
- epäsäännöllisiä tuotteita
- “rikkinäisiä” tai osittaisia lavoja
… silloin ritilätasot tai verkkotasot tekevät varastoinnista turvallisempaa ja usein myös siistimpää.
Tässä kannattaa kuitenkin olla tarkkana kuormituksista: tasotkin mitoitetaan, eikä niitä kannata valita “varmuuden vuoksi” väärin, vaan käyttötarpeen mukaan.
5) Kuormamerkinnät ja käyttöohjeet: se tylsä juttu, joka estää ison ongelman
Kuormamerkinnät ovat oikeasti tärkeä osa turvallisuutta. Kun hyllyissä on selkeästi esillä:
- sallittu kuorma per taso / palkkipari
- sallittu kuorma per lavapaikka
- mahdolliset rajoitteet (korkeus, painopiste, erikoislavat)
… vähenee “arvaaminen”. Ja arvaaminen on varastossa yllättävän kallista.
Käyttöohjeistus puolestaan tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki ymmärtävät:
- miten lava asetetaan palkkien varaan oikein
- miten toimitaan poikkeustilanteissa (vaurio, vinossa oleva lava, epäily)
- mitä ei tehdä (esim. ylikuormitus, väärä lavakoko, huonokuntoinen lava)
6) Trukkiliikenne, opasteet ja merkinnät: selkeät reitit, vähemmän kolhuja
Turvallinen varasto ei synny vain hyllyistä, vaan siitä miten liikenne toimii.
Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi:
- ajoreitit ja yksisuuntaisuus siellä missä järkevää
- jalankulkualueiden erottelu (merkinnät, kaiteet, portit)
- pysähtymis- ja odotuspaikat vastaanottoon ja lähetykseen
- hyllypaikkamerkinnät jotka ovat näkyviä ja loogisia
Käytännössä merkinnät maksavat vähän, mutta säästävät aikaa joka päivä – ja vähentävät vahinkoja.
7) Kuntotarkastukset ja huolto: mitä seurataan, miten usein ja miten dokumentoidaan
Tässä kohtaa moni tekee sen klassisen virheen: tarkastetaan vasta, kun jotain sattuu. Parempi tapa on tehdä tarkastamisesta rutiini.
Mitä seurataan?
- pystyrungot: onko kolhuja, vääntymiä, halkeamia, ankkurointien löystymistä
- palkit: onko taipumia, irtoamisia, lukitusten puuttumista
- suojat: ovatko ne paikallaan ja ehjiä
- tasot: ovatko kunnolla tuettuja, ei vaurioita
- merkinnät: kuormamerkinnät ja paikkatunnukset näkyvissä
Kuinka usein?
Hyvä rytmi monessa varastossa on:
- päivittäin: silmäily “kävellessä” (käyttäjät)
- viikoittain / kuukausittain: nimetty vastuuhenkilö käy läpi riskialueet ja päädyt
- säännöllisesti: laajempi tarkastus ja dokumentointi (varsinkin, jos liikenne on kovaa)
Tärkeintä ei ole se, että tehdään täydellinen excel joka viikko, vaan että:
- vauriot huomataan ajoissa
- korjaukset hoidetaan ennen kuin niistä tulee riski
Mitä tehdään, jos löytyy vaurio?
Tässä pitää olla selkeä pelisääntö:
- jos vaurio epäilyttää, alue tyhjennetään ja merkitään
- arvioidaan korjaustarve (ei “katotaan myöhemmin”)
- vaihdetaan vaurioitunut osa oikeaan, yhteensopivaan osaan
- kirjataan, mitä tehtiin ja milloin
Kuormalavahyllyjen eri ratkaisut – perushyllystä syväkuormaan ja läpivirtaan
Nyt kun perusasiat (osa 1), suunnittelu (osa 2) ja turvallinen arki (osa 3) ovat kasassa, päästään siihen kohtaan, missä varastot alkavat erota toisistaan: mikä hyllyratkaisu palvelee juuri teidän toimintaa parhaiten.
Tässä on hyvä lähtöajatus: kuormalavahyllyratkaisu ei ole “oikea” tai “väärä” itsessään. Se on oikea, jos se tukee teidän virtoja, kiertoa, tilaa ja kalustoa – ja väärä, jos se pakottaa arjen kiertoteille.
Käydään läpi yleisimmät vaihtoehdot ja missä tilanteissa ne loistavat.
1) Selektiivinen kuormalavahylly: varaston yleismalli, kun halutaan suora pääsy jokaiselle lavalle
Selektiivinen lavahylly on se perinteinen “rivit ja käytävät” -ratkaisu, jossa jokainen lavapaikka on suoraan trukilla saavutettavissa.
Sopii erityisesti, kun:
- nimikkeitä on paljon
- samaa nimikettä ei ole valtavia määriä
- keräilyä tehdään usein lavoilta
- halutaan helppo muokattavuus (palkkitasoja voi siirtää)
Plussat:
- suora pääsy kaikkiin lavoihin
- joustava ja helppo muuttaa
- selkeä ja toimiva monessa ympäristössä
Miinus:
- käytävät vievät tilaa → varastotiheys ei ole maksimi
Jos varasto on monipuolinen ja nimikkeitä on paljon, selektiivinen ratkaisu on usein se “varma perusta”, jonka päälle voidaan rakentaa muita tehostuksia.
2) Syväkuormaushylly (drive-in / drive-through): kun halutaan tiiveys ja varastoidaan isoja määriä samaa tuotetta
Syväkuormauksessa ideana on, että trukki ajaa rakenteen sisään ja lavat tulevat “jonoon” syvyyssuuntaan. Tällä saadaan paljon lavapaikkoja pieneen lattia-alaan.
Tässä kohtaa pelisääntö on tärkeä:
- Drive-in on tyypillisesti FILO (First In, Last Out)
- Drive-through mahdollistaa käytännössä ajon läpi (kaksi puolta), mutta käytön logiikka ratkaisee kierron
Sopii erityisesti, kun:
- samaa nimikettä on paljon (pitkät erät)
- halutaan maksimoida kapasiteetti
- eräjärjestys ei ole kriittinen (tai se voidaan hallita prosessilla)
Plussat:
- erittäin tiivis varastointi
- paljon lavapaikkoja suhteessa neliöihin
Miinukset:
- suora pääsy joka lavalle ei onnistu
- vaatii huolellista käyttöä ja turvallisuutta (trukki käy “rakenteen sisällä”)
Käytännössä syväkuorma on hyvä “volyymituotteiden varasto” – mutta ei yleensä koko varaston ratkaisu, jos nimikkeitä on paljon.
3) Läpivirtaushyllyt (pallet flow): kun FIFO on tärkeä ja halutaan sujuva kierto
Läpivirtaushyllyissä lava syötetään yhdeltä puolelta ja se “rullaa” painovoiman avulla toiselle puolelle, josta se otetaan ulos. Tämä tekee varastosta luontevasti FIFO-tyyppisen (First In, First Out).
Sopii erityisesti, kun:
- tuotteilla on päiväyksiä tai eräseurantaa ja FIFO on kriittinen
- kierto on nopeaa
- halutaan erottaa täyttö ja keräily (eri puolet)
Plussat:
- FIFO tulee rakenteesta “itsestään”
- täyttö ja keräily voidaan erottaa → vähemmän risteävää liikennettä
- tehokas volyymituotteille, joilla on selkeä kierto
Miinukset:
- investointi on usein suurempi kuin perushyllyssä
- vaatii suunnittelua ja huoltoa (rullaradat, jarrut, ohjurit)
- ei paras, jos nimikkeitä on paljon ja määrät pieniä
Jos teillä on paljon nopeaa kiertoa ja eräjärjestys on tärkeä, läpivirta on monesti “hyllyratkaisujen kuningas” – kun se mitoitetaan oikein.
4) Kapeakäytävä- ja korkeavarastoratkaisut: kun neliöt ovat tiukilla ja halutaan maksimi kapasiteetti
Kapeakäytävä (VNA) ja korkeammat hyllyratkaisut ovat sitä varten, kun:
- tila on kallista
- halutaan enemmän lavapaikkoja samaan halliin
- ollaan valmiita ohjaamaan valintoja myös kaluston kautta
Sopii erityisesti, kun:
- halutaan maksimoida kapasiteetti
- varasto on “järjestelmällinen” ja prosessit ovat hallitut
- investointia voidaan kohdistaa myös trukkikalustoon ja ohjausratkaisuihin
Plussat:
- enemmän paikkoja samaan footprintiin
- usein selkeä ja tehokas, kun prosessi on kunnossa
Miinukset:
- vaatii yleensä erikoiskalustoa ja tarkempaa ohjausta
- käytävien toleranssit ja lattiapinnan laatu korostuvat
Tämä on usein se polku, kun varasto “kasvaa ulos” tilastaan eikä uutta hallia haluta (tai voida) hankkia.
5) Milloin automaatio / WMS tuo eniten hyötyä (ja mitä se vaatii layoutilta)
WMS tai vahvempi varastonohjaus ei ole vain IT-projekti. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten hyllystöä kannattaa käyttää.
WMS tuo yleensä eniten hyötyä, kun:
- nimikkeitä on paljon
- tapahtumia on paljon (sisään, ulos, siirrot)
- keräilyvirheitä pitää vähentää
- halutaan reaaliaikainen paikkatieto ja nopea inventointi
Mutta: jotta WMS loistaa, layoutin pitää tukea sitä:
- paikkamerkinnät loogisesti ja näkyvästi
- selkeät vyöhykkeet (A/B/C, vastaanotto, lähetys, palautukset)
- käytännöt poikkeamille (ylikokoiset lavat, vaurioituneet lavat, “väliaikapaikat”)
Ajatus on, että järjestelmä ei saa olla teorianäyttely, vaan sen pitää sopia siihen, miten te oikeasti työskentelette.
6) Uudet vs. käytetyt kuormalavahyllyt: kustannus, saatavuus ja vastuullisuus
Tämä kiinnostaa monia – eikä ihme, koska hyllystöt ovat iso investointi.
Uudet hyllyt ovat usein järkeviä, kun:
- halutaan tasan mitoitettu kokonaisuus ilman kompromisseja
- tarvitaan erityisiä varusteita tai mitoituksia
- halutaan selkeä toimitusketju ja dokumentaatio
Käytetyt hyllyt voivat olla fiksuja, kun:
- halutaan säästää kustannuksissa
- projekti pitää toteuttaa nopeasti (jos sopivaa löytyy varastosta)
- vastuullisuus ja uudelleenkäyttö on arvo sinänsä
Tärkeä huomio käytetyissä: yhteensopivuus ja kunto. Kaikki osat eivät sovi ristiin, ja vauriot pitää tunnistaa. Hyvässä käytetyn hyllyn projektissa on aina mukana:
- tarkastus
- oikea mitoitus kuormille
- tarvittavat suojaukset ja merkinnät
- asennus oikein
7) Miten valitaan oikea kokonaisuus: käytännön päätöspuu
Tässä yksinkertainen päätöspuu, joka toimii usein:
- Tarvitsetko suoran pääsyn jokaiselle lavalle?
- Kyllä → selektiivinen lavahylly (perusratkaisu)
- Ei → siirry seuraavaan
- Onko FIFO / eräjärjestys kriittinen?
- Kyllä → läpivirta (pallet flow)
- Ei → syväkuormaus voi olla järkevä
- Onko neliöt tiukilla ja haluat maksimoida kapasiteetin?
- Kyllä → kapeakäytävä / korkeampi ratkaisu (kalusto mukaan laskettuna)
- Ei → pidä prosessi sujuvana ja joustavana
- Onko nimikkeitä paljon vai vähän?
- Paljon nimikkeitä → selektiivinen korostuu
- Vähän nimikkeitä, paljon samaa → tiiviimmät ratkaisut korostuvat
Usein paras lopputulos on yhdistelmä:
- selektiivinen alue “moninimikkeisille”
- tiivis alue volyymituotteille
- selkeä puskurivarasto ylös
Kuormalavahyllyjen eri ratkaisut – perushyllystä syväkuormaan ja läpivirtaan
Nyt kun perusasiat (osa 1), suunnittelu (osa 2) ja turvallinen arki (osa 3) ovat kasassa, päästään siihen kohtaan, missä varastot alkavat erota toisistaan: mikä hyllyratkaisu palvelee juuri teidän toimintaa parhaiten.
Tässä on hyvä lähtöajatus: kuormalavahyllyratkaisu ei ole “oikea” tai “väärä” itsessään. Se on oikea, jos se tukee teidän virtoja, kiertoa, tilaa ja kalustoa – ja väärä, jos se pakottaa arjen kiertoteille.
Käydään läpi yleisimmät vaihtoehdot ja missä tilanteissa ne loistavat.
1) Selektiivinen kuormalavahylly: varaston yleismalli, kun halutaan suora pääsy jokaiselle lavalle
Selektiivinen lavahylly on se perinteinen “rivit ja käytävät” -ratkaisu, jossa jokainen lavapaikka on suoraan trukilla saavutettavissa.
Sopii erityisesti, kun:
- nimikkeitä on paljon
- samaa nimikettä ei ole valtavia määriä
- keräilyä tehdään usein lavoilta
- halutaan helppo muokattavuus (palkkitasoja voi siirtää)
Plussat:
- suora pääsy kaikkiin lavoihin
- joustava ja helppo muuttaa
- selkeä ja toimiva monessa ympäristössä
Miinus:
- käytävät vievät tilaa → varastotiheys ei ole maksimi
Jos varasto on monipuolinen ja nimikkeitä on paljon, selektiivinen ratkaisu on usein se “varma perusta”, jonka päälle voidaan rakentaa muita tehostuksia.
2) Syväkuormaus (drive-in / drive-through): kun halutaan tiiveys ja varastoidaan isoja määriä samaa tuotetta
Syväkuormauksessa ideana on, että trukki ajaa rakenteen sisään ja lavat tulevat “jonoon” syvyyssuuntaan. Tällä saadaan paljon lavapaikkoja pieneen lattia-alaan.
Tässä kohtaa pelisääntö on tärkeä:
- Drive-in on tyypillisesti FILO (First In, Last Out)
- Drive-through mahdollistaa käytännössä ajon läpi (kaksi puolta), mutta käytön logiikka ratkaisee kierron
Sopii erityisesti, kun:
- samaa nimikettä on paljon (pitkät erät)
- halutaan maksimoida kapasiteetti
- eräjärjestys ei ole kriittinen (tai se voidaan hallita prosessilla)
Plussat:
- erittäin tiivis varastointi
- paljon lavapaikkoja suhteessa neliöihin
Miinukset:
- suora pääsy joka lavalle ei onnistu
- vaatii huolellista käyttöä ja turvallisuutta (trukki käy “rakenteen sisällä”)
Käytännössä syväkuorma on hyvä “volyymituotteiden varasto” – mutta ei yleensä koko varaston ratkaisu, jos nimikkeitä on paljon.
3) Läpivirtaushyllyt (pallet flow): kun FIFO on tärkeä ja halutaan sujuva kierto
Läpivirtaushyllyissä lava syötetään yhdeltä puolelta ja se “rullaa” painovoiman avulla toiselle puolelle, josta se otetaan ulos. Tämä tekee varastosta luontevasti FIFO-tyyppisen (First In, First Out).
Sopii erityisesti, kun:
- tuotteilla on päiväyksiä tai eräseurantaa ja FIFO on kriittinen
- kierto on nopeaa
- halutaan erottaa täyttö ja keräily (eri puolet)
Plussat:
- FIFO tulee rakenteesta “itsestään”
- täyttö ja keräily voidaan erottaa → vähemmän risteävää liikennettä
- tehokas volyymituotteille, joilla on selkeä kierto
Miinukset:
- investointi on usein suurempi kuin perushyllyssä
- vaatii suunnittelua ja huoltoa (rullaradat, jarrut, ohjurit)
- ei paras, jos nimikkeitä on paljon ja määrät pieniä
Jos teillä on paljon nopeaa kiertoa ja eräjärjestys on tärkeä, läpivirta on monesti “hyllyratkaisujen kuningas” – kun se mitoitetaan oikein.
4) Kapeakäytävä- ja korkeavarastoratkaisut: kun neliöt ovat tiukilla ja halutaan maksimi kapasiteetti
Kapeakäytävä (VNA) ja korkeammat hyllyratkaisut ovat sitä varten, kun:
- tila on kallista
- halutaan enemmän lavapaikkoja samaan halliin
- ollaan valmiita ohjaamaan valintoja myös kaluston kautta
Sopii erityisesti, kun:
- halutaan maksimoida kapasiteetti
- varasto on “järjestelmällinen” ja prosessit ovat hallitut
- investointia voidaan kohdistaa myös trukkikalustoon ja ohjausratkaisuihin
Plussat:
- enemmän paikkoja samaan footprintiin
- usein selkeä ja tehokas, kun prosessi on kunnossa
Miinukset:
- vaatii yleensä erikoiskalustoa ja tarkempaa ohjausta
- käytävien toleranssit ja lattiapinnan laatu korostuvat
Tämä on usein se polku, kun varasto “kasvaa ulos” tilastaan eikä uutta hallia haluta (tai voida) hankkia.
5) Milloin automaatio / WMS tuo eniten hyötyä (ja mitä se vaatii layoutilta)
WMS tai vahvempi varastonohjaus ei ole vain IT-projekti. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten hyllystöä kannattaa käyttää.
WMS tuo yleensä eniten hyötyä, kun:
- nimikkeitä on paljon
- tapahtumia on paljon (sisään, ulos, siirrot)
- keräilyvirheitä pitää vähentää
- halutaan reaaliaikainen paikkatieto ja nopea inventointi
Mutta: jotta WMS loistaa, layoutin pitää tukea sitä:
- paikkamerkinnät loogisesti ja näkyvästi
- selkeät vyöhykkeet (A/B/C, vastaanotto, lähetys, palautukset)
- käytännöt poikkeamille (ylikokoiset lavat, vaurioituneet lavat, “väliaikapaikat”)
Ajatus on, että järjestelmä ei saa olla teorianäyttely, vaan sen pitää sopia siihen, miten te oikeasti työskentelette.
6) Uudet vs. käytetyt kuormalavahyllyt: kustannus, saatavuus ja vastuullisuus
Tämä kiinnostaa monia – eikä ihme, koska hyllystöt ovat iso investointi.
Uudet hyllyt ovat usein järkeviä, kun:
- halutaan tasan mitoitettu kokonaisuus ilman kompromisseja
- tarvitaan erityisiä varusteita tai mitoituksia
- halutaan selkeä toimitusketju ja dokumentaatio
Käytetyt hyllyt voivat olla fiksuja, kun:
- halutaan säästää kustannuksissa
- projekti pitää toteuttaa nopeasti (jos sopivaa löytyy varastosta)
- vastuullisuus ja uudelleenkäyttö on arvo sinänsä
Tärkeä huomio käytetyissä: yhteensopivuus ja kunto. Kaikki osat eivät sovi ristiin, ja vauriot pitää tunnistaa. Hyvässä käytetyn hyllyn projektissa on aina mukana:
- tarkastus
- oikea mitoitus kuormille
- tarvittavat suojaukset ja merkinnät
- asennus oikein
7) Miten valitaan oikea kokonaisuus: käytännön päätöspuu
Tässä yksinkertainen päätöspuu, joka toimii usein:
- Tarvitsetko suoran pääsyn jokaiselle lavalle?
- Kyllä → selektiivinen lavahylly (perusratkaisu)
- Ei → siirry seuraavaan
- Onko FIFO / eräjärjestys kriittinen?
- Kyllä → läpivirta (pallet flow)
- Ei → syväkuormaus voi olla järkevä
- Onko neliöt tiukilla ja haluat maksimoida kapasiteetin?
- Kyllä → kapeakäytävä / korkeampi ratkaisu (kalusto mukaan laskettuna)
- Ei → pidä prosessi sujuvana ja joustavana
- Onko nimikkeitä paljon vai vähän?
- Paljon nimikkeitä → selektiivinen korostuu
- Vähän nimikkeitä, paljon samaa → tiiviimmät ratkaisut korostuvat
Usein paras lopputulos on yhdistelmä:
- selektiivinen alue “moninimikkeisille”
- tiivis alue volyymituotteille
- selkeä puskurivarasto ylös
Kun haluat kuormalavahyllyt kuntoon yhdellä toimittajalla – Naakan Asennuspalvelu
Jos nämä neljä osaa tiivistyvät yhteen ajatukseen, se on tämä: kuormalavahyllyprojekti onnistuu vasta, kun suunnittelu, oikea hyllyratkaisu, turvallisuus ja asennus pelaavat yhteen. Juuri siksi Naakan Asennuspalvelu on vahva kokonaistoimittaja: he toimittavat kuormalavahyllyt uutena tai käytettynä, ja hoitavat tarvittaessa koko paketin “avaimet käteen” – varaston tilankäytön optimoinnista kuljetuksiin, asennuksiin ja turvallisuustarkastuksiin.
Kilpailuetu syntyy käytännön tekemisestä: yli 30 vuoden kokemus, valtakunnallinen asennusverkosto, Tampereen varaston tuoma toimitusnopeus sekä se, että käytetytkin hyllyt ovat tarkastettuja ja turvallisuusstandardit huomioidaan. Lisäksi Naakka helpottaa kokonaisuuden elinkaarta: he voivat myös ostaa vanhat varastokalusteet, hoitaa korjauksia ja toimittaa suojaukset sekä lisävarusteet (kuten törmäyssuojat, ritilätasot ja takasuojaverkot) samaan kokonaisuuteen – eli varasto saadaan sekä tehokkaaksi että arjessa kestäväksi, ilman että asiakkaan tarvitsee palastella projektia monelle toimijalle.
